Pride-viikon fiiliksiä

Pride-viikko alkoi eilen. Ohjelmaa Helsingissä on sen aikana luvassa ihan valtava määrä, mikä ei missään nimessä ole yhtään huono asia. Vähän harmittaa että on tämmönen pikkukaupungin asukki tällaisissa tilanteissa. Ei sitä vaan mennä Helsinkiin minkään ohjelman takia piipahtamaan. Siinähän vierähtää monta tuntia aikaakin jos ei mitään muuta.

Viikkohan ihan ehdottomasti huipentuu lauantaina tapahtuvaan kulkueeseen ja puistojuhlaan, joka on jo muutamana vuonna ollut sellainen must. Niin se on tänäkin vuonna. Kulkueeseen on ihan kiva mennä mukaan, näyttää että kyllä meitä löytyy, ja että pienikin on tärkeä. Ja puistojuhlassa viime vuonna tuli nähtyä niin paljon tuttuja että ihan ihmetyttää. Toivottavasti näin myös tänä vuonna. Tosin tänä vuonna on ensimmäinen kerta neljään vuoteen, kun ei olla jäämässä yöksi Helsinkiin. Siihen on montakin syytä. Ensimmäinen on yllättäen työ. Sunnuntaina aamulla on luvassa kahvakuulaa, ei viitsi sieltä sitten taas kiirehtiä sen takia kotiin liian nopeasti – Joo, voisin ehkä perua sen tunnin, mutta peruutuksia on tulossa heinäkuussa niin paljon, etten viitsi. Toinen syy on se, ettei ne bilettäämiset Helsingissä ole olleet ihan sen arvioisia että viitsisi a, ottaa päänsärkyä näistä asioista ja b, ottaa turhia hotelliöitä. Matkustamisiakin tulee olemaan seuraavan parin kuukauden aikana ihan tarpeeksi paljon, joten sekin tulee kyllä hoidettua sillä.

Mielummin viettää vallan hyvän kulkueen ja puistojuhlan, jonka jälkeen tulee ihan omaan kotiin nukkumaan hyvillä fiiliksillä.

On todella hienoa että koko Pride-viikko on olemassa, ja ohjelmaa on joka lähtöön. Niitä eilen kertasin päässäni, ja huomasin miten mielenkiintoisia juttuja on. Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee ottamaan osaa näihin. Ja vielä enemmän toivon sitä, että mahdollisimman moni kenellä on ennakkoluuloja tai muuta vastaavaa, pääsisi niistä eroon tämän viikon aikana. Ihan vaan vaikka vahingossa tutustumalla johonkin näistä ohjelmista. Viimeisten viikkojen aikana on ollut ihan turhaa kaiken näköistä väkivaltaa sun muuta häsäämistä ympäri maailmaa. Olisiko aika pikku hiljaa hyväksyä muita ihmisiä?

Ollaan ylpeitä itsestämme! Ihan kaikessa. Eikä anneta muiden asenteiden tai tekemisten aiheuttaa pahaa mieltä ˆˆ

Olen pitkästä aikaa ollut myös hammaslääkärissä. Jo oli aikakin, sanoisin. Jokseenkin muuttuneet syömishommat (lähinnä urheilujuomalitkut) olivat kivasti aiheuttaneet pientä reikiintymistä, ja eilisen jälkeen on edelleen paikat vähän arkana. Ihan varmasti kun poraillaan hampaita. Vielä on torstaina toinen samanmoinen luvassa. Se on jännä juttu, kun oma hammaslääkärikammo on niin hämmentävä. Vaikka tiedän ettei satu, eikä mitään muutakaan (sen verran vahvasti puudutettuna ollaan aina), niin olen ihan täydessä kokovartalokipsissä. Ja sen jälkeen on kuin olisi tehnyt suuremmankin treenin. Ihan kummallista. Mutta kun nämä saa tästä hoidettua, niin on taas paljon parempi fiilis.

[ITSESENSUURI ISKI].. Ja poistin yhden kappaleen tästä välistä ettei tule vääriä käsityksiä kellekkään x)

Nyt aamupalaa ja töihin. Meinasin töiden jälkeen käydä vilauttamassa tätä lammasta Mroomissa vaihteeksi, jos vaikka saisi kevennettyä hiuksia näin kesän kunniaksi!

Nähdään!