Verkkokauppaa ja kokemuksia

Huomenta,

Ajattelin tänään lähestyä aiheella Verkkokauppa ja kokemuksia erilaisista kaupoista. Olen erittäin hätäinen ihminen, ja sen takia mielestäni kaupoissa oleva tilausten seuranta saisi olla todellakin helppokäyttöinen, ja sen pitäisi olla ennen kaikkea ajan tasalla. Ostakaa paikallista, ostakaa suomalaista.. Entäpä jos ei osteta. Kerron vielä että miksi ei. Itse pyrin ostamaan kaikki a) paikallisesti jos mahdollista, b) suomalaisesta verkkokaupasta jos vaihtoehto A ei toteudu ja sen jälkeen mietin että mistä voisin ostaa tavaran.

Viime viikolla kävin kyselemässä uuden Polarin perään, ja yllätyin negatiivisesti sitä, että Polar ei toimita urheilukauppoihin uutta laitetta ennen kuin lokakuussa, ja heillä verkkokaupassa sitä löytyi hyllytolkulla ja toimitus lähti melkeinpä saman tien tilauksen jälkeen. Siinä on ensimmäinen ongelma. Miksi tilaisin verkosta jos saisin sen myös läheltä? No tässä tapauksessa ei ollut laitetoimittajan takia mahdollisuutta läheltä ostaa. Mikä on siis ensinnäkin täysin käsittämätöntä perseilyä. Toki toimitusaika Polarin omasta kaupasta oli kolme arkipäivää. Kolme. Sekin olisi todennäköisesti tipahtanut kahteen jos PostNordin paketti oltaisiin kuitattu sisään kun se saapui noutopisteeseen, eikä odotettu seuraavaan päivään.

Polarin verkkokaupassa tilauksenseurantaa ei ole, mutta tässä tapauksessa en koe sitä tarvittavankaan, koska sain tiedon sähköpostiin.

  • Kiitos tilauksestasi. Pamahti saman tien kun tein tilauksen.
  • Tilauksesi on toimitettu. Tuli muutama tunti sen jälkeen kun tilauksen olin jättänyt. Kuten Polarin asiakaspalvelussa sanottiin, heillä tavaraa oli hyllykaupalla, joten ei ollut ongelmaa toimituksen kanssa. Myös PostNordin seurantakoodi tuli saman meilin sisällä.
  • PostNord….
    • Joo…. heidän seurantansa onkin sitten taas ihan omaa luokkaansa. Tiedot päivittyvät usean tunnin viiveellä Android -versioon, ja olettaisin että myös verkkopalveluun. Eli se reaaliaikaisesta seurannasta. Hämmästelen myös edelleen sitä asiaa, että paketti on kuitattu Salossa matkalle klo 13:55, ja se on tullut perille maanantaina klo 9:30.

Nooh, ei se Polarin syytä ole että he on valinnut toimitustavaksi tuollaisen firman. Muutoin olen kyllä aika tyytyväinen.

Gigantista tiasin myös tavaraa torstaina, siis aamulla klo 5:30. Nyt on tiistai, ja tavara on edelleen “keräilyssä”. Olen muutamaan otteeseen asiakaspalvelulta kysynyt että “onhan tämä tilaus nyt kunnossa”. Verkkokaupassa oli joku bugi siinä vaiheessa kun tein tilauksen, joten jäin vähän huolissani odottamaan. Lasken torstain ensimmäiseksi arkipäiväksi, ja heillä lukee että 2-5 arkipäivää tilauksesta. Ollaan siis menossa nyt mun laskujen mukaan neljännessä päivässä. Mutta ilmeisesti gigantti laskee ensimmäisen työpäivän vasta tilauksen jälkimmäistä päivää. Vaikka työpäivä ei ole edes alkanut tilauksen päivänä.

  • Gigantin verkkokaupassa tilauksen status on pysynyt samana. Olen saanut yhden viestin “Kiitos tilauksestasi”
  • Asiakaspalvelussa ilmoitettiin eilen että tilausta ei voi edes perua koska on jo keräilyssä (ollut vasta torstain, perjantain ja maanantain)
  • Jännityksellä odotan.

Gigantti voisi ottaa mallia Verkkokauppa.comin toimitusjärjestelmästä. Asiakas on koko ajan ajan tasalla siitä, missä mennään. Siis kunnes päästään itse toimitukseen, jonka hoitaa Posti. Siitä on turha lähteä miettimään, että miten se menee, mutta siihen asti asiat toimivat a) nopeasti ja b) informatiivisesti. Gigantilla on petrattavaa kyllä tuon asian suhteen, ja Polarilla on petrattavaa tuotejulkaisujen takia. Mielestäni tällaiset laitteet pitäisi ehdottomasti olla jälleenmyyjillä samaan aikaan kun verkkokauppa aukeaa kaikille.

Mutta tällaisilla ajatuksilla tiistaiseen! :)

Matkailu avartaa..

..vai miten sen nyt silleen järkevästi sanoisi. Lähden kolmatta kertaa ulkomaille huomenissa. Jännittää niin maan törkeesti paljon. Ihan suoraan sanottuna. Olen ihan palasina asiasta. Hyvin se matka varmasti tulee menemään, ei siinä mitään. Mutta silti. Jännitän että aikataulut osuvat nätisti kohdilleen ja että lento toimii hienosti, ollaan ajoissa maissa, päästään Odenseen hienosti ja sitä rataa.

Matka lähtee siis huomenna siinä iltapäivällä, ja määränpää on Odense, Tanska. Olen menossa ensimmäistä kertaa ikinä työmatkalle ulkomaille. CodeGarden on itseasiassa tapahtuman nimi, ja luvassa on kolme päivää mielenkiintoista tekemistä uuden julkaisujärjestelmän tutkimisen parissa, yhteisöön tutustuessa ja siinä samalla mieltä avartaessa. Pientä semmosta hyperventilointia on lievästi kyllä havaittavissa. Finnairin softa kiltisti aamulla ilmoitti että Checkin on tehtävissä, ja sen sitten tein. Paikat on kivasti lentokoneen ihan etuosassa, mutta sillä mennään, kun lentsikka oli tietysti jo ihan täysi.

Toinen matka on tulossa elokuussa, silloin matkan kohteena on Ljubljana, Slovenia. Taisi se matkakärpänen sitten kuitenkin käydä puraisemassa tai jotain vastaavaa. Slovenia vaikuttaa varsin kauniilta maalta, ja siellä ollaan sitten mun loman ensimmäisellä viikolla. Saa sen sitten alta pois.

Muuta jännääkin on tässä luvassa, nimittäin Show Up on perustettu, ja sen kautta aletaan tekemään nyt hommia tuon inforuudun kanssa. Lisätietoja siitä on tulossa myöhemmin. Ollaan mukana PopUp Salo -tapahtumassa ja elokuun viimeisellä täydellä viikolla on itseasiassa lanseeraustapahtuma. Paljon on siis suunnitelmissa, ja se ei ole yhtään väärin. Kesän aikana ryhmäliikunta on kuitenkin lähes minimissä, ja pyrin saamaan omat treenitkin taas käyntiin, kunhan pääsen sille linjalle. Heti Tanskan reissun jälkeen.

Heinäkuun alussa on luvassa myös Helsinki Pride, joka on tänä vuonna vaan entistäkin tärkeämpi käydä kävelemässä. Jo pelkästään nämä Orlandon tapahtumat aiheuttaa valtavasti harmitusta itsessä, vaikka siellä ei ketään tuttua ole ollut paikalla. Kova isku se silti oli yhteisölle. Priden lisäksi olisi tietysti myös Mr Gay Finlandit, jonka nettisivut on tänäkin vuonna mun käsialaa, ja pyörii mun palvelimilla, omalla Julkkari -julkaisujärjestelmällä. Tänä vuonna hommat meni todella kivuttomasti, vaikkakin tehtiin täydellinen sivustouudistus. Ehkä se kolmen vuoden kokemus alkaa pikku hiljaa tuntumaan jossain. Todella hienoa. Harmi vaan että budjettisyistä jää itse kisa näkemättä ja kokematta tänä vuonna, kuitenkin Prideen ja puistojuhlaan on pakko päästä mukaan.

Priden lisäksi kesällä on luvassa taas vaihteeksi Asuntomessut, joihin on ihan pakko päästä. Sen lisäksi väriestejuoksu, midnight run ja ihan syksyllä ruisrääkki. Pitää siis treenata myös juoksemista kesän aikana. Luvassa on paljon mielenkiintoisia juttuja.

Koitetaan hymyillä joka päivä, sillä pääsee paljon pidemmälle kuin murjottamalla. Nähdään!

Läpinäkyvä

Joskus tuntuu siltä, että mitä ikinä tekee tai sanoo, ei saa ääntä kuuluviin, ei näy. Tuntuu että olisi läpinäkyvä. Näitäkin fiiliksiä on taas ollut. Onneksi on olemassa jumpat, jolloin palataan taas todellisuuteen ja ainakin asiakkaat tietävät mitä pitää tehdä kun sanon niin. Sanalla sanoen turhauttaa ihan valtavasti ja isolla kädellä.

Keskusteltiin viikonloppuna myös siitä, miten en osaa sanoa “ei”. Ja mistä se tulee. Se on hyvä että itse olen tiedostanut aika pitkälti kaikkea mikä tämän aiheuttaa. Se on se kaikkien miellyttämisen tarve. En halua tuottaa kenellekkään pettymystä tai harmistusta sillä että kieltäydyn tekemästä jotain, tai vaihtoehtoisesti en halua aiheuttaa kenellekkään ylimääräistä työkuormaa — itsehän hyvin vahvasti tiedän kuinka stressaavaa se semmonen kuorma on :) Sehän on ihan kiva tehdä itse, ettei ketään muu joudu sitten viettämään vapaa-aikaansa hommien takia joita itsekkin voi tehdä. Päästään taas tähän läpinäkyvyys-syndroomaan. ^^

Toinen asia on oman työnsä ja itsensä arvostaminen. Taidan tehdä sitä ehdottomasti liian vähän. Kaksi erillistä tapausta lauantaina tuli vastaan, jossa minulle sanottiin että pitää nostaa omia hintoja. Ja olen tässä sen jälkeen miettinyt moniakin asioita, ja jopa ehkä päätynyt sellaiseen ratkaisuun että osassa asioista tuo on jopa ihan järkevää ja helposti tehtävissä.

Yksi esimerkki on tuon Jumbonäytön ajastustehtävät, joista olen aikaisemmin ottanut kiinteän hinnan. Mutta työhön menee usein huomattavia aikoja, eikä se kiinteä pikkuruinen hinta ole kuitenkaan kenenkään kannalta järkevä. Vaihtoehtona joko tuon hinnan korotus, tai sitten koko infonäytön hallinnan luovuttaminen jollekkin toiselle. Kokeillaan nyt kuitenkin tässä kohtaa ensisijaisesti hinnaston päivittämistä järkevämmäksi, ja mikä onkaan parempi kuin 1.4. nostella hinnat järkevälle tasolle. Teinhän uudenvuodenlupauksen, että teen vain laskutettavaa työtä.

Sekin on ihan totaalisen unohtunut koko homma, ja tässä on tullut tämän vuoden puolella tehtyä reilusti enemmän kuin parin viikon työtunnit erinäisiä “harraste”projekteja, jotka vievät aikaa, eivätkä tuo kyllä sitä hyötyä mitä ilmaisen työn kanssa tulisi kyllä jossain aikavälissä tulla. Näitä pitää todellakin harkita. Päästään taas siihen, että liian helpolla sanon “Joo”.

Loma

Noh, lomahan tässä alkaa olemaan lähestymässä, olisiko kolmisen viikkoa. Sain kaikille muille tunneille, paitsi yhdelle sijaiset, joten pidän myös jumppavapaata, poislukien tuon yhden tunnin. Otan vähän lisää väriä pintaan, ja koitan pysyä poissa tietokoneen ääreltä – tiedän että se ei tule onnistumaan, koska tuolloin viikolla on taas yksi näistä harrasteprojekteista, joka vaatii vähän läsnäoloa. Loman alkumetrit onneksi vietetään hyvässä seurassa ja Suomen rajojen ulkopuolella.

Screenshot_20160323-074649.jpg
Tämän viikon työtunnit – ihan ei päästy kahdessa päivässä 24h. Tosin myöskään ihan ei tainnut alkaa “kevyempi viikko” ihan niin kevyesti kun oli suunnitelmissa.

Olisi aika aloittaa tämän viikon kolmas työpäivä. Tai itseasiassa sen jo aloitin tuossa kuuden jälkeen kun päivittelin materiaalia Jumbolle. Don’t get me wrong, tykkään kaikesta mitä teen. Tykkään koodata, ja tykkään jumpata, olen ihan innoissani myös valmennuksista joita teen. Kunhan pää kestäisi vaan, tai tunteja viikkoon saisi lisää.

Jiffy – työt ylös

Otin Jiffyn avuksi omien työtuntien seurantaan, ihan vaan sen takia, että saan ylös kaikki ne hommat joita teen, mutta joista ei tule laskutettavaa. Jo pelkästään senkin takia, että saan jatkossa jotain konkreettista todistetta ja vääntövoimaa sille “ei”:lle. Olen tämmönen kaavio-tyyppinen ihminen. Toki näen myös tästä, että kuinka paljon käytän aikaa InfoRuudun ja Ohjaajapankin kehittämiseen. Nuo on sellaiset työkalut, joiden kehittämiseen haluan itse käyttää aikaa, ja jotka näen järkevinä tuotteina jatkossa. Ohjaajapankille on selkeästi huutava pula, ja kun sen saa valmiiksi, lähtee rankat testausjaksot, jonka jälkeen mietitään sen kautta tulomahdollisuuksia.

Nyt pitäisi lähteä töihin. Pitäisi itseasiassa olla jo matkalla. Oli vaan pakko avautua, jotta saa taas jatkaa. “Itse olen työni valinnut”. Tiedän. En valita siitä. Haluan vaan kertoa kaikille mitä ei kannata tehdä.

Mukavaa viikkoa kaikille! Koittakaa murmelit pärjätä, ja törmäillään jos en ole muuttunut läpinäkyväksi vaihteeksi!

//Samuli

Mitä kuuluu?

En olekkaan pitkään aikaan kirjoitellut kuulumisia tänne blogiin. Ehkä johtuen siitä että on ollut yllättäen paljon kiirettä. Ainakin yksi uudenvuoden lupaus on siis mennyt jo pahasti perseelleen. Mutta sillä mennään mitä on, ja töitä pitää tehdä kun niitä on tarjolla.

Ystävien kanssa olen onneksi päässyt nyt viettämään jo vähän paremmin aikaa, ja pitänyt vähän paremmin yhteyttä niihin tärkeimpiin! Enemmänkin saisi olla kyllä tätä, eli siihen tähdätään paljon aikaisempaa paremmin.

Ettei hyvää, niin huonoakin kuuluu tietyissä asioissa, en niitä lähde availemaan sen enempää, mutta sitä se on — ylämäkeä ja alamäkeä — koko elämä. Tällä hetkellä on ylitsepääsemätön väsy päällänsä, mutta se toivottavasti väistyy kun saadaan lisää valoa kevään edetessä, ensi viikolla on lauantaina täysin vapaa päivä, tosin siihen tekemistä varmasti siunaantuu, ainakin Myllyssä pitää mennä käymään.

Paljon on suunnitelmia vuodelle, maaliskuussa Hirvensalmi, huhtikuussa Köpis, ja sen lisäksi haluaisin syksymmälle jonkun pitkän viikonlopun jossain kivassa kaupungissa. Ehkä se matkailukärpänen sitten pääsi kuitenkin purasemaan jollain tasolla, tai sitten olen vihdoin tullut järkiini.

Neuloosi on jäänyt todella vähälle, meinasin tänään mennä käymään Alman puodissa hakemassa vähän pipotarvikkeita, jotta pääsen tekemään muutaman tommosen lörttösen pipon, kun löytyy tuo yksi oranssi. Se on vallan kivaa materiaalia ja pelastaa jos on bad-hair-day.

Omat salitreenit on jäänyt totaalisen tekemättä, tosin nyt on sellaisia tunteja lukujärjestyksessä, että sitä lihaskuntoa tulee kyllä harrastettua. Kuitenkin pyrin siihen että saan niskasta otettua itseäni, ja laitettua tuon salitreenin kondikseen. Pienillä askelilla mennään sitä omaa hyvinvointia kohti.

Sain Kirjanpitäjältä firman viime vuoden tuloksen, ja plussalla ollaan. Tavoite tänä vuonna on vähintään tuplata tuo tulos, ja siihen ollaan tekemässä tällä hetkellä kaikkea kivaa. Odotan Googlelta vähän lisenssitietoja, ja sen jälkeen laitan laitteita tilaukseen. Eli projekti InfoTV lähtee taas aikaisempaa tiiviimmin eteenäin. Nyt yhteistyössä Elokuvateatteri Lumon Minna, joka pääsee testailemaan ohjelmistoa kunhan se saadaan sellaiseen jamaan että sitä kehtaa esitellä.

Ei muuta, nähdään!

Viimeisen vuoden yhteenveto ja 2016 suunnitelmat

On se aika vuodesta, kun on aika kerrata mitä tässä on tapahtunut. Jälleen on ollut erittäin vauhdikas vuosi. Kiitos siitä ihan kaikille jotka ovat tästä tehneet tämän matkan arvoisen.

Pitää oikein kalenterista kaivaa tammikuu esiin, ja miettiä, että mitä sitä on tullut tehtyä.

Alkuvuosi

2015 alkoi jännästi töissä hieman eri tavalla. Pääsin osaksi projekteja, jotka olivat täysin erilaisia aikaisempaan nähden. Myös oma toimenkuva lähti muuttumaan hieman enemmän siihen suuntaan mitä olen jo vähän halunnutkin.

Jumppahullun alkuvuosi alkoi sillä millä aina. Läjällä tunteja. Perussettiä siis vielä siinä vaiheessa. Aika paljon asiakkaita onnistuin haalimaan alkuvuoteen, ja hienosti jokaisen kanssa mentiin eteenpäin. Kiirettä piti silläkin rintamalla, ja töitä tuli tehtyä enemmän kuin tarpeeksi paljon. Harmi vaan, että suurin osa niistä ei vaan missään nimessä näy kuitenkaan firman tilillä x)

Alkuvuotena myös uutena juttuna tuli mukaan Nuorkauppakamaritoiminta, johon en oikein osannut vielä tässä vaiheessa reagoida mitenkään. Kuitenkin erittäin suurella mielenkiinnolla lähdin toteuttamaan muutamia projekteja.

Kevät ja kesä

Toukokuu meni aika pitkälti sekä Nuorkauppakamarin projekteissa että Mr. Gay Finlandissa. Välillä oli sellainen olo, että tuli haalittua vähän liikaa. Siinä vaiheessa kun työviikko tupsahti 90 tuntiin, oli usko todella koetuksella. Ihme ettei tässä vaiheessa paljon muuta elämää sitten enää ollutkaan.

Töissä on ollut oikeastaan koko vuoden erittäin miellyttävä projekti, tai itseasiassa muutama sellainen. Eli ei mitään sen suurempaa ihmettelemistä päivätöiden puolesta.

Kevään aikana käytiin Perwosten kanssa laivalla, mikä edelleen on tuolla hyvissä muistoissa. Erittäin mielenkiintoinen reissu oli, ja vaikkakin töissä on ihan mahtava olla, kyllä noita vanhoja työkavereita on välillä niin ikävä. Onneksi ollaan otettu tavaksi nähdä silloin tällöin, muutaman kuukauden välein, ja päästään vaihtamaan vähän kuulumisia!

Kesällä oli myös tietysti Pridet sekä Mr. Gay Finland -kilpailu. Jännityksellä oltiin tietysti taas mukana taustajengissä, ja vaihteeksi tuli huomattua, että kuinka paljon aikaa saa tuhottua myös tällaisiin. Prideillä tuli nähtyä vanhoja tuttuja, käveltyä itse kulkue ja koitettu vielä jopa juhliakkin. Parasta antia matkalta oli ehdottomasti uusi ystävä. Vaikka reissu meni siis juhlimisen kannalta ihan reisille, niin jäi kuitenkin hyvä mieli kun sai uusia ihmisiä elämäänsä.

Syksy

Loma. Ensimmäistä kertaa ties koska vietin jopa lomaa. Siis stressitöntä ei missään nimessä, mutta pakko sitä on joskus lomailla. Omia firman hommia tietysti stressasin, päivätöistä sain olla ihan kaikessa rauhassa lomalla.

Käytiin Roomassa. Ensimmäinen kerta lentokoneella, ensimmäinen kerta kunnolla ulkomailla. Jänniä hetkiä sielläkin. Välillä vähän raivon partaalla kun oltiin aika pitkälti eksyksissä tai muuten vaan erittäin hämmentyneitä kun ei puhuttu kieltä. Hauska reissu oli.

Sen lisäksi käytiin juoksemassa Midnight Run juoksijoiden kanssa. Hauska reissu sekin! Ihan erittäinkin hauska. Ensi vuonna on pakko päästä uudelleen. Team Kakkoslaadun tekemät kahvakuula-asut saivat ihan valtavasti huomiota. Ja olivat todella lämpimät.

Juoksijoiden kanssa rentoiltiin myös laivareissun merkeissä. Hassu reissu olikin. Totaalisesti. Ensimmäistä kertaa ikinä jäin vielä jatkoillekkin, ja jatkot jatkuivat seitsemään asti aamulla, jonka jälkeen vaksi pisti meidät nukkumaan. Seuraavan päivän fiilikset eivät olleet ihan kaikkein suurimpia voittajafiiliksiä, mutta onneksi taas jatkoilta jäi elämään yksi kappale uusia tuttavuuksia. Ja jopa siinä määrin, että olen hänen kanssa pystynyt tekemään yhteistyötä oman firman puolesta, mikä on vallan loistava asia.

Nuorkauppakamarin asiat olivat hetken aikaa touko-kesäkuun puristuksen jälkimainingeissa tauolla, ja syksymmällä päästiin takaisin touhuun myös sen kanssa. Ja sitä myötä myös aivan loistavasti pääsin tekemään yhteistyötä vanhan tutun kanssa, jonka kanssa yhteistyötä olenkin jo vähän odotellut.

Loppuvuosi

Sitä kuvittelee että hommat vähenee kun vääntää täysillä niitä. Kuinka väärässä sitä ihminen voikaan olla. Pääsin viettämään kesäloman viimeistä viikkoa tossa joulukuun alussa. Ja voi että. Tulin loman jälkeen takaisin töihin lepäämään. Ihmettelin loman aikana, että MITEN ehdin normaalisti töitäkin tekemään tämän kaiken ohella.

Kesäloman viimeisen viikon pisti käyntiin itsenäisyyspäivän kättelyiden seuraaminen ihannan Johannan luona. Oi että! Ja Sampalle iski vaihteeksi pieni lapsikuume, josta onneksi selvittiin aika nopeasti! :)

Loman aikana otettiin muutamia valokuvia Riamin kanssa. Hänelle hommattiin kamera synttärilahjaksi, ja sehän lähti ihan lapasesta se homma. Törkeän hienoja kuvia tuli. Kiitos Riam!

Oli Joulugaalan järjestämistä, omia hommia, kaikkea muuta. Käytiin siipan kanssa laivalla katsomassa mummoja ja pappoja. Mukava reissu vaikkakaan siellä ei ollut ketään muuta oikeastaan. Rauhassa sai olla. Viking Grace on vaan niin hieno laiva. Saatiin nostettua hyttiluokkaa, joten olipahan ainakin erilainen reissu sen puolen. Ja tuli someteltua ihan urakalla. Melkoisen lepoa koko homma kuitenkin, kun siellä ei silleen mitään järkevää tekemistä ollut.

Loman ja laivareissun aikana Lounea toimitti uudet palvelimet Jumppahullulle, ja nyt pääsen pikku hiljaa siirtelemään asioita uudelle palvelimelle. Tämä on ihan kiva ratkaisu, pääsee vaihtamaan paikalliseen palveluun, saa sitä kautta vähän synergiaa Salolle, ja samalla saa vähän kokemusta & yhteistyötä kavereille.

Ja sitten vielä näitä jänniä yhteeensattumia ja kaikkea muuta mitä voi tapahtua. Selkeästi 2015 on ollut sellainen vuosi, että vanhoja tuttuja on tullut takaisin elämään. Ei yhtään huono asia. Ystäviä on ihan liian vähän joka tapauksessa, joten tervetuloa. Laivareissun jälkeen käytiin vähän jatkoilla, ihan vaan yksillä Parjasen kanssa :) Ja seuraavana päivänä oli vähän tukka kipeä.

Tuntuu että kaikissa reissuissa tapahtuu jotain jännittävää, ja niin myös tällä reissulla. Vaikka itse reissu oli aika somettamista, ja istumista, niin laivareissun aikana jäi matkaan taas vallan mahtava ihminen. Kiltti, mukava ja sanalla sanoen erittäin tutustuttava. Ehdottomasti haluan että tästäkin yhteensattumasta tulee pitkä, pitkä ystävyys.

Joulugaala oli vallan onnistunut tapahtuma, ja sain Nuorkauppakamarista “Aktiivisin koejäsen” -kunniakirjan, mikä oli äärettömän hieno asia, kyllähän niitä hommia on tullut tehtyä, vaikkakin vain taustalla. Joulugaalan suunnitteluun ja toteutukseen tuhottu aika oli ehdottomasti sen arvoista — pääsin tutustumaan uusiin teknologioihin, toteutin Joulugaalaan videoseinän, jonka avulla pystyttiin hifistelemään lavalla olevia ihmisiä, sponsoreita yms.

IMG_20151212_184014IMG_20151212_193720-2

Yhteenvetona

2015 on pitänyt sisällään niin ylä- kuin alamäkiä sekä kotona että töissä. Se on sitä elämää. Sekuntiakaan en kadu, vaikka asioita paljon märehdin. Vuosi on ollut ihan erittäin upea kaikenkaikkiaan!

Tässä vuoden aikana on tullut vietettyä paljon aikaa tärkeiden ihmisten kanssa. Enemmänkin voisi. Kotona saisi olla enemmän, se nyt on ihan selviö, ja siitä iso kiitos Simolle, että jakselee katsella. Haluaisin kiittää teitä kaikkia tärkeitä ihmisiä erikseen, mutten viitsi nimiä listata tänne blogiin. Te tiedätte keitä olette. Todellakin tiedätte <3 Ootte tärkeitä.

Pitää ehdottomasti yhteenvetona nostaa se, että selkeästi kaipaan enemmän ystäviä. Ja tänä vuonna on tullut huomattua keitä ne oikeat ystävät elämässä ovat. Kenen kanssa tulee vietettyä aikaa ilman että joku haluaa jotain. Uusia tuttavuuksia on syntynyt, vanhoja on tullut elämään takaisin, ja vuoden 2016 oma lupaus onkin antaa aikaa sekä kotona että ystäville.

Haluan ehdottomasti viettää enemmän aikaa nauttien elämästä, kuin tehden töitä. Kuulostaapa järkevämmältä.. Tässä on parin viimeisen viikon aikana oppinut itsestään uusia asioita. Oppinut ymmärtämään sen vapaa-ajan tärkeyden mitä kaikki on jo pitkälti toitotellut, ja samalla antanut elämän videä. Täällä ollaan vain kerran.

Ja jos sitä viettää elämänsä sulkeutuneena ja miettii mitä muut ajattelee, ei homma tule koskaan toimimaan silleen kun itse haluaa. Tämä jonkin sortin valaistuminen on ollut ihan hyvä, ja se on saanut omaa itsetuntoa ja fiiliksiä nostamaan profiiliaan ja luonut paljon hymyjä ja lämpimiä ajatuksia. Ne ihmiset, jotka tätä ovat aiheuttanut, varmasti tietävät keitä ovat. Kiitos teille!

Näillä sanoilla lähdetään vuodelle 2016!

Ihanaa, mukavaa, menestyksekästä sekä äärettömän tehokasta vuotta kaikille tutuille, kavereille, ystäville, perheelle, yhteistyökumppaneille.

Asiakaspalvelu tai sen puute..

Kerron teille tarinan asiakaspalvelusta. Tai sen puutteesta. Asiakaskokemuksesta.

Mustaperjantai. Kello 10 aamulla. Päätin laittaa puhelimen tilaukseen eräästä juuri uusitusta verkkokaupasta. Olen ollut kyseisen verkkokaupan (tai siis sen edeltäjän) asiakas jo monta vuotta. Tilannut todella paljon tavaraa sieltä, eikä koskaan ole ollut mitään ongelmia. Itseasiassa se on ollut mielestäni asiakaskokemuksen ja asiakaspalvelun, nopeuden ja tuotteiden hintojen puolesta yksi parhaista verkkokaupoista joita tämä maa päällään kantaa.

Uusittu verkkokauppa on ensinnäkin julkaistu ihan keskeneräisenä. Tilauksen jälkeen huomasin että uudesta verkkokaupasta puuttui mm. tilaushistoria ja tilausten seuranta. Molemmat minulle, äärettömän tarkalle ihmiselle, todella tärkeitä ominaisuuksia. Tilaus onnistui kuitenkin kirjautumalla vanhan verkkokaupan tunnukset, kaikki osoitetiedot, muut yhteystiedot olivat jo olemassa, joten tilaus itsessään oli todella helppo toteuttaa. Tässä paino sille, että olin kirjautunut siis sisään näillä olemassa olevilla tunnuksilla, enkä mennyt koskemaan osoitetietoihini enkä muihinkaan tietoihin koska ne olivat jo oikein.

Noh, kysyin sitten asiakaspalveluchatista, että mitenkä tilauksen seuranta menee, ja sieltä chatti vastasi että “Kysy vaan tästä meiltä, me hoidetaan se tätä kautta.”. Okei. onpa hankalaa, ja varmasti asiakaspalvelua kuormittavaa, mutta whatever, ajattelin.

Maanantaina kyselin että missä mennään, ja miten tilaus on edennyt, kun luvattiin tavaran toimitus tavarataloon 1-3 arkipäivässä. Sehän olisi siis jo maanantaina, koska tilauksen tein perjantaina. Chatissa vastattiin että “Sinulle on lähetetty yhteydenottopyyntö”. Kyselin sitten että mitä sillä tehdään, mihin se tulee yms. Siihen chatti ei osannut vastata juurikaan mitään. Sähköpostiin tai postiin on tulossa joku mystinen lappu. Okei. Odotellaan. Tiistai meni ohi, keskiviikkokin, ja postin mukana ei tullut tätä mystistä yhteydenottoa, joten päätin soittaa asiakaspalveluun, ja jonottelinkin hyvän tovin sinne. Sain ihmisen kiinni, ja siellä sitten kerrottiin tarkemmin tästä yhteydenotosta. Idea siinä oli varmentaa, että tilauksen olen tehnyt minä, eikä ketään muu. Ihmettelin ääneen, että miksi sitä sitten ei toteuteta esimerkiksi TUPAS -tunnistautumisella, jonka kanssa olen töissä tehnyt paljon hommia. Noh, se on tulossa.

Tässä vaiheessa sain kuitenkin ilmeisesti asiakaspalvelijan uskomaan että minä olen todellakin minä, ja tilaus lähti eteenpäin. Tai siis näin oletin että se teki. Odottelin edelleen yhteydenottopyyntöä, ja kyselin facebookista taas tilausstatusta, ja siellä hämmästeltiin että miten voi asiat yhdessä tilauksessa olla näin sekaisin. Mutta sen jälkeen alkoi kunnon bullshit-generaattori. “Tilauksesi on pakkauksessa”. Arviolta maanantaina pakattaisiin, koska on vähän kiirettä. Nettisivujen 1-3 arkipäivän tilausten toimitus tavarataloihin oli tässä vaiheessa mennyt jo neljänteen arkipäivään. Ilmaisin että olin jo kertaalleen ehdottanut että jos vaan perutaan koko tilaus, saisin laitteeni nopeammin muualta. Vaikka sitten itse hakemalla jos ei mikään muu auttaisi. “Se ei ikävä kyllä onnistu automaattisesti, mutta voimme tehdä manuaalisesti. Kuitenkin voi olla että tilaus ehtii jo lähtemään eteenpäin.”. Päässäni ajattelin, että jos he nyt sen manuaalisesti peruisivat, ja paketti menee maanantaina pakkaukseen, miten se ehtisi eteenpäin. Tosin tuntui olevan pikkasen pitkät piuhat muutenkin.

Maanantaina tuli sitten viesti, että tilaus on nyt pakattu ja toimitettu eteenpäin, ja maanantaina kolmen aikaan tuli tekstiviesti että paketti on noudettavissa. Siinä vaiheessa nytkähti siis asiat kunnolla eteenpäin. Niin kuin se olisi pitänyt toimia jo alusta lähtien. Jäi viimeiseksi kerraksi kun sieltä mitään tilaan. Harmi näin, koska aikaisemmin tämä oli ehdottomasti ykkösverkkokauppa.

Päästään siihen tilanteeseen, että miksi lähteä uusimaan verkkokauppaa näin joulun alla, jättää kauppa totaalisen keskeneräiseksi, sotkea kaikki vanhat asiakkaat totaalisesti. Sääliksi käy vähän työntekijöitä, jotka joutuvat chatissa ottamaan kuraa niskaansa. Todella vahvasti.

Puhutaan sitten paremmista asiakaskokemuksista. Käytiin viikonloppuna XXL:ssä. Ja siellä sain ihan uskomattoman hyvää asiakaspalvelua. Olin lapannut sylin täydeltä lisäravinteita, ja lähdin siellä käppäilemään eteenpäin. Kaverit naureskelivat, että “Pitäisikö sun hakea kori”, ja ennen kun ehdin asiaan reagoimaan, myyjä toi korin, ja sanoi että “Alkoi näyttämään siltä, että tarvitset tällaista”. Asiaa.

Myös Soneran Yrityspalvelu on yksi parhaista asiakaskokemuksista jota olen ikinä saanut. Sitä osaa arvostaa aikaisemman operaattorin sekoilujen jälkeen. Ja Soneralla toimii yrityspalvelun fb-tuki vallan hienosti. Ei ole ollut sellaista asiaa mitä en ole saanut ratkaistua heidän avustuksellaan.

Tällä hetkellä odottelen että Lounea toimittaa palvelimet, jotta saadaan palvelimen siirto tehtyä. Tulee muuten katkoja myös tänne blogiin ihan varmasti, joten älkää ihmetelkö jos jotain tapahtuu ^^

Mukavaa viikkoa!

Syksyn kuulumisia…

On se jo aikakin. Pitkästä aikaa kirjoittaa tänne jotain. Edes jotain. Yllättää varmaan kaikki, että on ollut ihan hirvittävä kiire. Paljon kaikenlaista on tapahtunut, eikä taida ihan vielä tähän jäädä nämäkään tapahtumat.

Aloitetaan kesälomasta. Rooma. Mahtava paikka. Aika on kullannut muistot hirvittävästä häsäämisestä, ja enää on hyvät asiat mielessä. Edelleenkään en koe mitenkään pakottavaa tarvetta päästä ulkomaille. Ainakaan kun katson omaa tehtävälistaa, joka kasvaa kasvamistaan. Kesäloman jälkeen on sattunut ja tapahtunut. Midnight Run kahvakuulana oli äärettömän hieno kokemus. Keskellä yötä juoksennellut kilometrit maailman parhaiden ihmisten kanssa oli jotain unohtumatonta. Ruisrääkki työkavereiden kanssa toinen ihan ehdoton vuoden kohokohta. Näitä saisi olla lisää, kunhan vaan kunto kestää ja jalat jaksaa. Elo-syyskuu taisi olla siinä.

Itseasiassa muuten ei ollut. Jumppahullun toimisto muutti Astrum-keskukseen. Haikein mielin Hubilta lähdin, mutta downshiftaamista on pakko tehdä. Tällä hetkellä päätös vaikuttaa varsin onnistuneelta, ja vaikka tilaa on huomattavasti vähemmän, sen aiheuttamat säästöt firman budjetissa ovat erittäin positiivinen muutos parempaan. Tulkaahan moikkaamaan jos siellä päin pyöritte ja hyöritte.

Lokakuu on ollut henkisesti todella raskas, eikä se tule vielä päättymään tähänkään. Muutenkin fyysisesti mennään äärirajoilla. BodyStep -koulutus on takana, onneksi se tuli tähän väliin, oli nimittäin erittäinkin tarpeellinen. Töissä ollaan jännän äärellä, ja se on aiheuttanut enemmän kuin vähemmän stressitasojen nousua. Aamujen smoothie onneksi on auttanut, muutama pikkunen ravintolisä tehnyt myös samaa. Odotan niiltä koko ajan enemmän, ja toivonkin että tässä vielä tulee piristymään. Kuun puolen välin laivareissu jälleen juoksuporukassa tuli myös tarpeeseen.

Matkalla tuli tutustuttua muutamaan erittäin mielenkiintoiseen ihmiseen. Se on todella hyvä. Pääsee vähän näkemään muuta maailmaa. Plus Viking Grace <3. Elokuun jälkeen ensimmäinen vapaapäivä. Ja ihan huippuseurassa, asioita pohtiessa, toisia asioita unohtaessa.

Olin myös ensimmäisessä Nuorkauppakamarin kokouksessa ja tapahtumassa, ja luulen että NYT tiedän miksi ihmiset ovat mukana toiminnassa. Koukutuin. Tähän asti se on ollut enemmän projektien vääntämistä, ja puurtamista ehkä jopa vähän päämäärättömästi. Kuitenkin nyt kun näki tätä porukkaa ekaa kertaa oikeasti yhdessä, näki sen innostumisen, omistautumisen, heittäytymisen. Ehdottomasti hyvä asia. Onneksi on monta vuotta vielä jäljellä ;) Odotan innolla mitä ensi vuonna saadaan aikaiseksi.

Onneksi sain viettää myös sunnuntain rauhassa. Otin siitä sitten vapaapäivän, kun ei ollut yhtään sellainen olo, että tekisin töitä aina. Tiedän, kuulostaa todellakin älyttömältä, mutta joskus minäkin tarvitsen vapaata. Ja joskus jopa ymmärrän sen itse.

Sunnuntai meni aika pitkälti levon merkeissä. Ääni on todella kamala vielä tällä hetkellä. Parempaan suuntaan mennään kuitenkin. Meni tietysti pitkäksi illanvieton kannalta, näin paljon vanhoja tuttuja, ja sen lisäksi tein paljon uusia tuttavuuksia. Mm. yhden nuoremman herran kanssa pääsin keskustelemaan todella vaikuttavasti, ja uskon että tämä maa pelastuisi vallan hienosti jos kaikilla olisi sama asenne. Käsittämättömän hienoa!

Henkisesti rankka aika on ottanut kyllä veronsa. Yleensä pyrin ajattelemaan asioita mahdollisimman positiivisesti, mutta nyt alkaa painamaan sen verran pahasti päälle, että välillä ajatukset eivät ole ihan niin mukavia. Vietän liian vähän aikaa kavereiden kanssa, mikä harmittaa ihan älyttömän paljon. Tiedän että sosiaalisessa kanssakäymisessä on sen osalta paljon opittavaa ja parannettavaa. Sen lisäksi tässä on muutamaan otteeseen tullut semmonen olo, että olen ihmisille vain se varasuunnitelma, johon päädytään jos kaikki muut asiat menevät perseelleen. Tiedän ettei se ole joka asiassa näin, mutta muutama sellainen asia on nyt tullut vastaan.

On asioita, jotka loukkaa todella kovaa vaikka ne ei varmasti ole tarkoituksella niin. En aina vaan ihan ymmärrä ihmisiä. En missään tapauksessa halua ketään kaltoinkohdella tai tarkoituksella loukata, satuttaa ja ehkä vähiten aiheuttaa hankaluuksia. Olen pahoillani jos näin on käynyt.

Nyt kuitenkin suihkuun ja töihin. Illalla jumppiin ja sieltä omalle toimistolle nopeasti vielä taikomaan nettisivuja. Hommat suttaantuu varmasti kun ei anna elämän häiritä asioita! Olkaa ihmisiksi, ja te, joita ystäviksi kutsun, olette ajatuksissa kyllä usein. <3

Niin, ja nyt olisi tarkoitus ryhdistäytyä ja alkaa käymään säännöllisesti salilla. Nähdään siellä!

Minäkin olen vain ihminen…

Näin se on. En vaan muista sitä aina itsekkään, että joskus on lupa olla, laiskotella. Jättää oma treeni väliin jos siltä tuntuu. Tänään on semmonen olo. Ei vaan jaksa lähteä salille rehkimään, kun on näin väsy päällänsä. Sitä on joskus jopa ihan hyvä antaa armoa itselleen. Joskus vaan tuntuu siltä, että vaadin itseltäni ihan liikaa, ja se alkaa vaikuttamaan sitten myös omaan jaksamiseen varsin negatiivisesti.

Edelleen, tykkään tehdä töitä, ja haluan saada paljon aikaiseksi. Olen saanut myös omat treenit hienosti mukaan päivittäisiin ohjelmiin, ja olen siitä älyttömän tyytyväinen. Jumppatunneilla hiki lentää, ja on mukavaa kun sen saa vauhtiinsa. Tosin kengät alkoivat olemaan sen verran jo aikansa eläneet, että asialle oli tehtävä jotain. Onneksi tuli lomarahat, että sain niistä taiottua itselleni uudet sisätossut. Ne on jo senkin takia ihan hyvä olla, että se BodyStep -koulutus uhkaavasti sieltä lähenee. Ja huomasihan sen eron saman tien. Ihan eri tehoilla sai Zumban vedettyä eilen. Ei tarvinnut pelätä että joka askeleella lähtee jalka alta, ja toisaalta myös, aika kivasti siellä oli tukea ja turvaa kengän pohjassakin. Verrattuna vanhoihin crossareihin siis. Palasin takaisin Niken Free -malliin, ja ainakin nyt tuntuu varsin hyvältä.

Toiminimen kuulumisiin sen verran, että nyt näyttää silleen hyvältä, että jopa mahdollisesti seuraavan kuukaudenkin laskupuolet on ihan hyvällä mallilla. Ei tarvitse ihan niin kovin stressata kuin esimerkiksi alkukuukaudesta laskelmien jälkeen. Edelleen on ollut oikea päätös tuo toimisto pistää jäähylle, tosin edelleen mietitään että mihin loppusijoitetaan kalusto. Pistetäänkö ne Kuusjojelle, vai tartutaanko johonkin tarjoukseen joka on tullut hyvinkin edukkaista nurkista toisten toimistoissa. Se jää nähtäväksi. Joka tapauksessa pitää tehdä laskelmat loppuvuodelle. Jonkin verran nuo yrittäjäeläkkeet sotkee tuota budjettia.

En ymmärrä miksi pitää maksaa yrittäjäeläkettä jos käy päivätöissä. Siinä on alaraja, joku about 7500e vuodessa kun saa olla tuloja, ennen kuin eläkkeitä tarvii maksaa. Pitää tarkistaa tuossa loppuvuodesta, että miten sen kanssa tulee käymään. Että meneekö lähellekkään, jos ei mene, niin noihan voi hakea takaisin. Tosin vähän pöllöähän se on, mutta sieltä ne rahat ainakin viimeksi tuli ihan kiltisti. Katsotaan nyt että mitä loppuvuosi tuo tullessaan.

Joka tapauksessa syksyn lukujärjestykset alkavat muodostumaan, ja sitä kautta mennään suhteellisen tiiviillä tahdilla jumpissa, ja muissa hommissa. Edelleen kevennän tuota oman toiminimen taakkaa sillä, etten ota täysin uusia valmennusasiakkaita. Kotisivut pitää vielä tehdä uusiksi, jotta sinne saan nämä tiedot kunnolla. Tarkoitus on, että kertavalmennuksia ja nykyisiä asiakkaita kyllä hoidetaan eteenpäin, mutta uusia ei ainakaan tammikuuhun asti tule. Sitten taas kotisivu- ja ohjelmointihommissa mennään vähän eri sävelellä. Siellä on muutama projekti menossa, muutama sellainen joista saa jopa tuloja, muutama sellainen joissa luotetaan lähinnä pyhään henkeen ja siihen että homma lähtee tuottamaan joskus. Niistä sitten lisää kunhan saadaan hommat etenemään.

Lomaan lasken jo päiviä melko vahvasti. Ja lomahan alkaa tänä vuonna ihan hieman eri sävelillä kuin koskaan ennen. Italia. Jännittää ja stressaa ihan sellaisella sopivalla tasolla. Pitää kaivella kameraa, vara-akkuja yms. esiin vielä, jotta saa sitten siellä otettua kuvia sun muuta sellaista.

Nyt alan valmistelemaan töihin lähtöä. Illalla viimeinen BootCamp. Senkään syksyn jatkosta en osaa vielä sanoa. Todennäköisesti niitä tunteja tulee silloin tällöin ennemmin kuin kurssina, vaikkakin nykyiset kurssilaiset ovat siitä tykänneet.

Jatkan ihmisenä oloa, ja voin todeta että olen aika väsynyt tällä hetkellä – syylliseksi voisin osoittaa tuota kukkivaa pusikkoa, en tiedä mikä siellä tällä hetkellä menee, mutta vie tehot ihan totaalisesti. Syksyä toisaalta odottelen jo sen takia aika kovaa, että pääsisi eroon näistä oireista. Tosin odotan myös niitä ukkossäitä. Tänään on ainakin luvattu pientä jyrinää :)

Palataan!

Paluu arkeen vol. x

Juhannus on takana, ja paluu arkeen on taas vuorossa. Toki tällä viikolla on vain neljä työpäivää MGF-kisan takia. Alkaa olla jo melkeinpä perinne sinne meneminen. Eikä se ole yhtään huono asia. Näkee meikäläisiä ihan oikein luonnossa, eikä tarvitse tyytyä vaan telkkarin homohahmoihin. Se on mukava asia se.

Jussin perinteinen Palataan pikaisesti Juhannukseen, perjantaina tuli taas tempastua semmonen perinteinen puolikas (toista vuotta), ja olisi rullannut pidemmällekkin. Sen verran rankalla kädellä tuli herkkuja vedeltyä kiduksiin, että ihan omatunto jo huusi lenkille. En kuitenkaan uskaltanut jatkaa pidemmälle, koska oli tarkoituksena mennä käymään toimistolla. Pääsin kuitenkin toimistollekkin tekemään hommia juoksemisen jälkeen.

Toimistohommien jälkeen lähdettiin käymään pikkuveljen luona, ja siellä istuttiinkin sitten hyvä tovi. Grillattiin ja kaikkea.

 

 

Lauantaina päätin jatkaa tätä kuntosaliputkea menemällä aamulla (no joo, klo 10) salille. Vuorossa oli taas rinta+selkä+vatsa -reissu, ja niitä sitten siellä painelin täysillä. Kyllä siitä tulee niin hyvä fiilis. Ei voi oikein muuta sanoa. Salitreenin jälkeen vuorossa oli taas pieni pyrähdys toimistolla, mulla on siellä pikku projekti työn alla, ja sillä projektilla toivottavasti saadaan helppiä yhteen kunnon ongelmaan, joka löytyy..

 

 

Toimiston jälkeen oli vuorossa taas treeniä. Pientä treeniä.. Lähdettiin Simon ja pikkusiskon kanssa sitten Paimioon metsästämään rappusia. Harmi ettei paikasta ole minkäänlaista kuvamateriaalia. Satoi nimittäin vettä kuin saavista, ja jätettiin herkemmät tekniikat autoon. Kunnon treenihän se oli, vaikkakin vain puolisen tuntia itsessään rappusissa painettiin. Tälläkin hetkellä jaloissa kyllä tuntuu. Uudestaan on pakko päästä sinne kunhan tästä selvitään ensin :) Illalla mentiin sitten kaverille, joka oli tekemässä muffinsseja. Ja rockyroadia ilman rockeja :) En tiedä mistä ihmeestä sekin ohje oli taas tullut, mutta huhhuh että oli makeaa. Kuva alla..

 

 

Katsottiin siellä sitten muutama leffa samalla, ja siinähän se päivä sitten olikin hyvinkin pitkälti pulkassa. On se hyvä, että löytyy tällaisia ystäviä joiden kanssa vaan voi istua. Ja mässäillä. Nyt on mässäilyt kyllä mässäilty kirjaimellisesti tältä kesältä, ja alkaa kesäkuntoon -kamppis. Vihdoin.

Sunnuntaina oli oikeastaan jo paluu arkeen tietyllä tavalla. Aamulla heti kahvakuulaan, mikään yleisöryntäys se ei kyllä ollut, mutta saatiinpahan edes raitista ilmaa sitten. Zumbakin saatiin toteutumaan, ja toimistolla opettelin muutaman uuden piisin. Harvinaista ja outoa oli se, että neljä ensimmäistä biisiä uudelta ZIN -levyltä pääsi suoraan sellaisenaan tunnille. Alkaa olemaan aivot sen verran huurussa Zumban suhteen, että ihan kiva saada inspiraatiota muualta välillä.

Sellainen Juhannus mulla. Muutamia muita mietteitä ja juttuja tässä vielä. Paljon on tullut taas ajateltua sitä että miten omaa firmaa pyöritelllään, mitä asioita haluan ehdottomasti saavuttaa ja mitä ehkä vähän vähemmän. Siihen saattaa liittyä pientä uudelleenjärjestäytymistä toimiston puolelta, tai sitten ei. Katsotaan nyt että miten tässä edetään. Edelleen se omakotitalon hommaaminen on tuolla takaraivossa, mutta mitään ei voi lyödä lukkoon ennen kuin on jotain lukkoon lyömistä. Siis noiden asioiden suhteen.

Adam Lambertin uutta levyä on tullut rokitettua Spotifystä, ja odottelen sen kiekon saapumista NÄIN kovin. Ärsyttää että niiden saapuminen kestää näin kauan. Tosin en ole kyllä missään Salolaisessa liikkeessä kyseistä kiekkoa nähnyt vielä myynnissä.. :/

Kuntosalitreenin pyrin pitämään omassa kalenterissa minkä vaan pystyn, toki heti tällä viikolla tulee poikkeamia tuohon johtuen sijaistuksista. Tiistaina on ylimääräinen Kurvit kuntoon -tunti, jonka takia en viitsi tiistaina aamusta käydä salilla, ja torstaina lähtö Helsinkiin siihen aikaan että aamusali ei oikein ole järkevää vääntää. Pitää miettiä jos vaikka ennen Zumbaa keskiviikkona lähtisi käymään salilla. Ja sitten vaikka Helsingissä voisi käydä tutustumassa johonkin saliin. Hanhiksen kautta saisi CMS -kortin, jolla voisi mennä johonkin saman “ketjun” klubille.

Syksyn Levi-reissu meni totaalisen uusiksi koulutuksen takia, mikä on toisaalta ihan hyvä asia, koska. No ensinnäkin sen takia, että tämä koulutus on itseasiassa yksi niistä mitä olen halunnut aina. Toiseksikin sen takia, että vähän se takaisinlento aiheutti stressiä. Siinä ovat syyt minkä takia on huomattavasti helpompi ratkaisu lähteä koulutukseen sen sijaan.

Syksyllä on muutenkin tapahtumassa kaikkea jännää päivätöissä. Itseasiassa töihin pitäisi tässä jo olla menossa. Illalla taas tunnit Paimiossa ja sitä rataa. Eli hauskaa viikkoa teille karvapyllyset. Jatkellaan taas!

Kesäaikaa….

Poika on täynnä pyhää raivoa. Kesä on tulossa. Sitä ei vaan voi käsittää miten ällöttävältä ja vastenmieliseltä se mun päässä kuulostaa. Viimeiset pari kuukautta on mennyt taistellessa sen kanssa että kulkeeko happi vai ei. Tiistaina oli ensimmäinen päivä kun selvisin ilman piippua tunneista. Ja seuraavana päivänä vuorossa oli silmäoireet. Kun niistä selvitään, alkaa nenä vuotamaan ja pärskiminen. Yhtä juhlaa.

Osittain taistelu allergioiden kanssa, osittain kellon siirtäminen kesäaikaan, ehkä jopa vähän liiallinen tahti töiden kanssa ja jatkuva kiiree ovat syyllisiä sitten taas siihen, että tällä hetkellä väsymys on ihan ylitsepääsemättömän törkeässä tilassa. Pitää miettiä tuon oman toimiston tulevaisuutta oikein vakavissaan. Se on harmillista, mutta on pakko tehdä tehtäviä. Jatkuvasti pitää miettiä sitä, mitkä laskut maksetaan ja missä järjestyksessä jotta firma pystyy pyörimään nätisti. Laskelmien mukaan tällä hetkellä tehdään pyöreää nollaa, ja kesällä kun tunnit ja työt tulevat vähenemään, mennään tappiolle ja ihan urakalla. Taas lomahaaveet ovat kyllä ennennäkemättömän kaukana.

Tällainen pieni epätoivo päällä sen asian kanssa. Toivotaan että tämän kuun projektit saavat mielen ja ajatusmaailman takaisin raiteille. Olisi tarkoitus vihdoint ehdä omat projektit sellaiseen kuntoon, että niistä saisi tuotetta, mutta ne menee aina alhaisimmalla prioriteetilla, ja tällä hetkellä oma jaksaminen menee niiden yli.

Seuraavia kotisivuprojekteja myyn vasta toukokuun puolelle, jotta saan hengittää näiden nykyisten kanssa. Tänään juoksulenkin jälkeen on pakko mennä vielä toimistolle tekemään projekteja, jotta saa kaikki oleellisimmat alta pois. Ja lauantaina menee kyllä päivä hienosti siihen, että saa suunnitella koreografioita, kerrata steppiä, tehdä muutama logo ym.  Jos joku kehtaa tulla vihjaamaankin että pitäisi yrittää vähän enemmän, niin saatan suuttua.

Näihin tunnelmiin.